Paranemaan päin..

Ennen hoitoa - 2.pvä hoidon aloittamisen jälkeen - 2,5vkoa hoidon aloittamisen jälkeen

Eläinlääkärireissusta ja iho-oireiden hoidon aloittamisesta on nyt suunnilleen kaksi ja puoli viikkoa. Hurjasti voidaan jo lähtötilanteeseen nähden paremmin ja iho-oireetkin ovat rauhottumaan päin. Ero lähtötilanteeseen on siis hyvin selkeä, niin kuin kuvakin sen jo kertoo. Jee! Vesihäntäkin näyttää viimein parantuneen täysin.

Vesihännästä ihotulehdukseen

 Meillä oli viime viikon keskiviikkona Nitron kanssa eläinlääkärireissu edessä. Vesihäntä oli kyllä selkeästi paranemaan päin, vaikkei täysin parantunut vielä ollutkaan. Nitrolla ilmeni kuitenkin hyvin vahvasti allergiaan viittaavia iho-oireita. Silmänympärykset olivat vetiset, karvattomat sekä rupiset, kuononselkä kirsun ympäriltä karvaton, varpaiden välit olivat karvattomat, punertavat ja rupiset sekä korvissa rupisia jälkijä. Nitro oli myös hieman normaalia apaattisempi.

Ensimmäisenä mieleeni tuli tietysti ruoka-aineallergia. Toisaalta meillä on syöty jo pentuaijoista lähtien vehnätöntä ruokaa, sillä Nitro on aikaisemmin oireillut vehnästä hyvin herkästi. Meillä on siis syöty joko yrjölän puuroa raa-an lihan kera tai kuivanappulana kana-riisiä. Viime ajat ollaan oltu kuivaruualla toisen pakastimen puuttuessa, mihin saisi aina kerralla haettua useamman päivän lihat kerralla. Kuivaruokaa ollaan kuitenkin syöty tässä välissä jo useampi kuukausi putkeen, joten oireet olisivat ilmenneet ruuan sopimattomuuden suhteen varmasti jo aikaisemmin.

Sitten mieleeni tuli, että Nitrolla ilmeni viime alkukesänä samoja oireita, tosin paljon pienemmässä mittakaavassa kuin nyt. Meni kuitenkin tarkkailun aikana ohi silloin nopeasti, joten ei kiinnitetty sen enempään asiaan sitten viime vuonna huomiota. Nyt rupesin kuitenkin miettimään, että voisikohan ruoka-aineallergian sijaan ollakkin kyse ympäristö allergeeneista, esimerkiksi siitepölystä?

Eläinlääkärissä Nitrolta otettiin näyte korvista, jonka tulokset olivat puhtaat. Ei siis korvatulehdusta. Silmät olivat selvästi päässeet tulehtumaan. Diagnooseina sidekalvon - ja ihon tulehdus. Tästä johtuen oireita hoidetaan tällä hetkellä antibiootilla ja kortisonikuurilla. Sidekalvon tulehduksesta johtuen saatiin tietysti myös silmiin kahdesti päivässä seitsemän päivän ajan laitettavaa voidetta. Eläinlääkäri suositteli myös lisäämään jatkossa Nitron ruokiin rasvahappoja.

Lisäksi otettiin myös kilpirauhasarvot varmuuden vuoksi, sillä en osannut varmaksi sanoa, johtuiko Nitron apaattisuus varmasti ikäviltä tuntuvista iho-oireista vai eikö. Näin ollen niitä ei tarvitsisi sitten erikseen lähteä ottamaan, mikäli paljastuisi, ettei syy iho-oireiluun olisikaan allergiapohjainen. Varmuuden vuoksi Nitrolle laitettiin niskaan myös Strongholdia, vaikkei eläinlääkäri epäillytkään ulkoloisia oireilemisen syyksi.

Kortisoonin johdosta oireet ovat selvästi pikkuhiljaa paranemaan päin. Varmuuden vuoksi jätettiin myös heti kuivamuona pois ja ollaan tilalla syötetty keitettyä riisiä ja raakaa sika-nautajauhelihaa, vaikka edessä oleva eliminaatiodietti alkaakin vasta kortisonikuurin päätyttyä.

Kilpirauhasarvojen tulokset tulivat jo viime lopulla ja ne olivat ihan viitearvojen sisällä, joten kilpirauhasista tämä ei johdu. Mikäli eliminaatiodiettin yhteydessä ei selviä ruoka-aineallergiaa, onkin meillä sitten syksyllä allergiatestit edessä.

Voihan vesihäntä!

Nitro pääsi eilen ensimmäistä kertaa uimaan. Mun mies oli aamupäivälenkin yhteydessä mennyt koirien uittopaikan ohi ja ajatellut, että päästää Nitron käväsemään uimassa. Myöhemmin päivällä pissalenkin yhteydessä kiinnitin huomiota Nitron "häntäkäytökseen." Yleensä Nitro on aktiivinen hännänkäyttäjä, joten silmään pisti erityisesti, miten Nitro poikkeuksellisesti roikotti häntäänsä, eikä nostanut sitä "suojaan" edes pissatessa. Totesin tarkemmin katsoen myös hännän tyven olevan hieman turvoksissa olevan näköinen.

Nyt on siis kylässä ikävä vesihäntä, josta saatetaan kuulemma puhua myös häntähalvauksena. Eläinlääkäri Sanna Viitanen kertoo vesihännästä seuraavanlaisesti: 

Vesihäntä tai uimarin häntä (englanniksi “limber tail” tai “cold tail”) on erityisesti metsästyskoirilla (noutajat, pointteri, beagle) yleisesti esiintyvä ongelma. Oireilu alkaa tyypillisimmin uimisen tai voimakkaan fyysisen rasituksen jälkeen, tai jos koira on altistunut kylmälle tai märälle ilmalle. Tyypillinen oire on velttona roikkuva häntä, joka on kivulias tai jopa turvonnut hännän tyvestä. Tutkimuksissa on todettu vaurioita lihassyissä erityisesti hännän tyvessä sijaitsevissa lihaksissa (musculus intertransversarius ventralis caudalis). Lihasvaurio aiheuttaa lihasentsyymiarvojen nousua veressä ja epänormaalia sähköistä toimintaa hännän lihasten EMG–tutkimuksessa. (lähde)

Nitro kipuili varsinkin eilen sen verran, että sai illalla kipulääkkeen. Selvästi istuminen ja makuulle meneminen tuotti kipua, vaikkei koira muutoin suuremmin valittanutkaan. Yöllä ei raukka löytänyt kipulääkkeestä huolimatta omalla paikallaan hyvää asentoa, pyöri ja hyöri. Aina kun yritty makuulle, kuului vinkahdus. Lopulta hyppäsi sänkyyn jalkopäähän, ja vaikkei meillä normaalisti koiralla sänkyyn olekkaan asiaa, annoin sen siinä poikkeuksellisesti nukkua, kun näytti sopiva asento löytyvän. Tänään vaikutettiin aamulla voivan jo hieman paremmin. Päätin kuitenkin, kun eilen ilmaistiin kipua kuitenkin niin selvästi, että tämä päivä mennään vielä ainakin kipulääkityksen voimin ja pelkillä "pissatuslenkeillä."

Hieman harmittaa, että epämielyttävä ja selvästi kipua tuottava vesihäntä tuli vierailule juuri tähän väliin. Tänään olisi ollut viimeiset tottistreenit, joihin oltaisiin Nitron kanssa hetkeen aikataulujen puitteissa päästy. Ensi viikolla itselläni alkaa taas työt ja työvuorot näyttävät kovin menevän tietysti treenien kanssa päällekkäin. Tärkeämpää itselleni on tietenkin, että Nitro saa nyt levätä ja parantua ikävästä vesihännästä rauhassa.