1. kesäkuuta 2014

Voihan vesihäntä!



Nitro pääsi eilen ensimmäistä kertaa uimaan. Mun mies oli aamupäivälenkin yhteydessä mennyt koirien uittopaikan ohi ja ajatellut, että päästää Nitron käväsemään uimassa. Myöhemmin päivällä pissalenkin yhteydessä kiinnitin huomiota Nitron "häntäkäytökseen." Yleensä Nitro on aktiivinen hännänkäyttäjä, joten silmään pisti erityisesti, miten Nitro poikkeuksellisesti roikotti häntäänsä, eikä nostanut sitä "suojaan" edes pissatessa. Totesin tarkemmin katsoen myös hännän tyven olevan hieman turvoksissa olevan näköinen.

Nyt on siis kylässä ikävä vesihäntä, josta saatetaan kuulemma puhua myös häntähalvauksena. Eläinlääkäri Sanna Viitanen kertoo vesihännästä seuraavanlaisesti: 

Vesihäntä tai uimarin häntä (englanniksi “limber tail” tai “cold tail”) on erityisesti metsästyskoirilla (noutajat, pointteri, beagle) yleisesti esiintyvä ongelma. Oireilu alkaa tyypillisimmin uimisen tai voimakkaan fyysisen rasituksen jälkeen, tai jos koira on altistunut kylmälle tai märälle ilmalle. Tyypillinen oire on velttona roikkuva häntä, joka on kivulias tai jopa turvonnut hännän tyvestä. Tutkimuksissa on todettu vaurioita lihassyissä erityisesti hännän tyvessä sijaitsevissa lihaksissa (musculus intertransversarius ventralis caudalis). Lihasvaurio aiheuttaa lihasentsyymiarvojen nousua veressä ja epänormaalia sähköistä toimintaa hännän lihasten EMG–tutkimuksessa. (lähde)


Nitro kipuili varsinkin eilen sen verran, että sai illalla kipulääkkeen. Selvästi istuminen ja makuulle meneminen tuotti kipua, vaikkei koira muutoin suuremmin valittanutkaan. Yöllä ei raukka löytänyt kipulääkkeestä huolimatta omalla paikallaan hyvää asentoa, pyöri ja hyöri. Aina kun yritty makuulle, kuului vinkahdus. Lopulta hyppäsi sänkyyn jalkopäähän, ja vaikkei meillä normaalisti koiralla sänkyyn olekkaan asiaa, annoin sen siinä poikkeuksellisesti nukkua, kun näytti sopiva asento löytyvän. Tänään vaikutettiin aamulla voivan jo hieman paremmin. Päätin kuitenkin, kun eilen ilmaistiin kipua kuitenkin niin selvästi, että tämä päivä mennään vielä ainakin kipulääkityksen voimin ja pelkillä "pissatuslenkeillä."

Hieman harmittaa, että epämielyttävä ja selvästi kipua tuottava vesihäntä tuli vierailule juuri tähän väliin. Tänään olisi ollut viimeiset tottistreenit, joihin oltaisiin Nitron kanssa hetkeen aikataulujen puitteissa päästy. Ensi viikolla itselläni alkaa taas työt ja työvuorot näyttävät kovin menevän tietysti treenien kanssa päällekkäin. Tärkeämpää itselleni on tietenkin, että Nitro saa nyt levätä ja parantua ikävästä vesihännästä rauhassa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti