Sunnuntain tottikset

Eilen oltiin Nitron kanssa taas TKKY:n tottiksessa. Harjoiteltiin seuraamista, liikkeestä istumista, kontaktia ja luoksetuloa. Meillähän Nitron osalta seuraaminen sujuu tosi kivasti ja tälläkin kertaa Nitro sai taas kehuja seuraamisesta ja kontaktista.

Minä taasen sain negatiivisempaa, mutta rakentavassa hengessä annettua palautetta. Mun pitäisi oppia siis hyödyntämään koiran tarjoamaa kontaktia paremmin, odottaa vähemmän ja antaa koiralle tekemistä enemmän. 

Itse siis usein Nitron kanssa toimin niin, että esimerkiksi treenikentällä perusasennossa, ennen liikkeelle lähtöä, vaadin Nitrolta kontaktia,  jonka Nitro hyvin usein herkästi ja helposti tarjoaa. Kontakti saattaa kuitenkin kestää vain muutaman sekunnin, jonka aikana Nitro toteaa: "Ai, ei tässä ollutkaan toimintaa tiedossa," kiinnittää huomionsa mielenkiintoisempiin asioihin ja kontakti tietysti hajoaa. Tämän jälkeen vaadin kontaktia uudestaan ja Nitron tarjotessa kontaktia, jään vaatimaan pidempää kontaktia, ja sama toistuu: "Booring!" Oma virheeni on tässä kohtaa siis se, etten heti kontaktin muodostuttua palkkaa ja lähde välittömästi perään antamaan Nitrolle tekemistä. Meillähän ei siis ole pahemmin ongelmia kontaktissa toiminnan suhteen, sillä Nitrolta löytyy kyllä motivaatiota tekemisen suhteen.

Tämän lisäksi minun pitäisi opetella kommunikoimaan Nitron kanssa enemmän tekemisen ohessa, jolloin pitäisin koiran motivaatiota paremmin yllä, eikä koiran motivaatio näin ollen lähtisi pikkuhiljaa murenemaan. Palkkauksenikin on ilmeisesti vähän turhan passiivista ja hidasta. 

Sain siis useamman pienen pähkinän purtavaksi alkaneelle viikolle. Erästä ystävääni lainaten, sitä tosiaan usein joutuu miettimään, että kumpi tässä nyt kouluttikaan kumpaa. Itse voin ainakin ihan rehellisesti myöntää, että kyllä se olen tällä hetkellä hyvin vahvasti minä, jota koulutetaan.